Sukumme vaiheet liittyvät historian käänteisiin. Mutta millaisia nuo vaiheet tarkemmin ovat? "Vaikka me nykyään elävät voimme itse muistaa tai aistia nuo kohtalon hetket, historia on tarjonnut niin ikään varhaisemmille esivanhemmillemme raskaita kohtaloita", Pauli Tuunainen kirjoittaa tekstissään, joka käsittelee Karjalan historian näkökohtia.

Linkki: Ajanjakso 1700-luvulle saakka

Tässä jutussa Pauli Tuunainen valottaa historiallista taustaa sukumme vaiheisiin Karjalassa autonomian ajalta. Siinä tarkastellaan myös maanomistusolojen kehitystä ja muitakin kehityskulkuja Uudenkaupungin ja Turun rauhan jälkeen.

Linkki: Autonomian aika, taustaa sukumme historialle.

Varhaisimmat tiedot Tuunaisen suvusta Jaakkimassa ovat vuodelta 1665. Silloin syntyi tilaa Jaakkiman Metsämiklissä myöhemmin asuttanut Staphan Tunain. Hänen puolisonsa oli Anna Kormano. Suomen sanojen ja nimien kirjoitustapa ei tuolloin ollut vielä vakiintunut. Suomalaisten nimien kirjoitustapaan vaikutti myös se, että kirjoittajina olivat ruotsinkieliset henkilöt. Tämä voi selittää sen miksi asiakirjoissa lukee Tunain eikä Tuunainen.

Katso myös jutut Keskustelufoorumin Suvun historia kansiosta.

Anja Tuomela, Tuomas Tuunaisen tytär kertoo Tuunaisten suvun historiasta.

Sinikka Tuunainen Tuunaisen suku 1541-vuodesta lähtien

Linkki: Kartat ja tilukset

Valokuvia

Kaikki sukuun liittyvät pienetkin jutut, tarinat sekä kuvat kiinnostavat, lähetä omasi sivuston ylläpitäjälle Nimeäthän lähettämiisi kuviin tunnistettujen henkilöiden nimet, kuvausvuoden / paikan, pienikin kuvaan liittyvä tarina rikastuttaa kuvaa

Mensuvaaran meijeri.

Alla olevista linkeistä avautuu kaksi sukutaulua. Ylemmässä näkyy sukutietoja Anna ja Taneli Tuunaisesta ylempien sukupolvien suuntaan, alemmassa alenevan polven suuntaan.

Kuvassa ovat suvun keskeiset isovanhemmat Taneli ja Anna Tuunainen sekä heidän lapsensa ja näiden puolisot. Ukko-Tanelia edeltävistä sukupolvista ei valokuvia ole. Tämä kuva lienee vuodelta 1926.

Annan ja Tanelin lapsia koskeville sivuille pääset napsauttamalla alla olevia kuvia. Sivujen sisältöjen kokoaminen on vasta aluillaan. Helenasta, Simosta sekä Paavosta ja Sirkasta esillä perustiedot.

noin 20-vuotiaana

noin 23-vuotiaana

 Maria

 10.3.1898 –

 7.12.1898

 Maria ja

 Paavo

 syntyivät

 kaksosina

noin 60-vuotiaana

noin 50-vuotiaana

Helena
1892–1961

Johannes

1895–1975

Maria

1898–1898

Paavo

1898–1979

Simo

1900–1975

noin 22-vuotiaana

noin 33-vuotiaana

noin 30-vuotiaana

noin 27-vuotiaana

noin 28-vuotiaana

Tuomas

1902–1980

Matti

1905–1982

Iida

1907–1985

Maria (Maija)

1912–1999

Martti

1915–2009

Ari Mikkilä on koonnut alla olevan tiivistetyn esityksen suvun vaiheista 1800-luvun lopulta viime sotien jälkeiseen aikaan. Tiedot perustuvat lähinnä Inkeri Mikkilän, Arvo Tuunaisen ja Pentti Tuunaisen (Kempele) kertomaan. Laajemman esityksen on lupautunut laatimaan Anja Tuomela. Sen voi lukea näiltä kotisivuilta tuonnempana.

Tanelista ja Annasta vähän tarkemmin

Molemmat olivat hyvin uskonnollisia. Tuunaisen tilalla sai kulkija aina ruokaa ja vaatetusta.

Taneli toimi aktiivisesti kunnallisasioissa. Hän oli oikeudenmukainen, järjestelmällinen ja työteliäs.

Anna oli leppoisa luonne. Hänkin oli järjestelmällinen, hoiti osittain huushollia "vuoteesta" koska oli ajoittain vuodepotilaana reumasairauden vuoksi. Tiesi aina missä purnukat ja kattilat olivat.

Tuunaisen perheen elämän muutti tyystin 30.11.1939 syttynyt talvisota. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.

Talvisota loppui 13.3.1940. Maaliskuussa 1940 suurin osa perheestä evakkoon Tornioon Liakka-nimiseen kylään, josta Johannes ja Helmi perheensä kanssa Ylivojakkalaan, Tuomas ja Tyyne perheineen Oulunsalon kautta Vihantiin.

Kesäkuun 22. päivänä 1941 syttyi Suomen ja Neuvostoliiton välinen jatkosota. Kun rintama eteni kauemmas itään, alkoi Tuunaisen perheen paluu kotiseudulleen.

Syyskuussa 1941 Karjalaan palasivat Johannes ja Helmi perheineen.

Syksyllä 1941 palasivat Tuomas ja Tyyne perheineen.

Keväällä 1942 palasivat Iida ja Juho Hirvonen perheineen.

Syksyllä 1942 Karjalaan palasivat

Taneli-ukko ja Anna-mummo
Helena
Paavo ja Sirkka
Simo
Matti ja Linda perheineen
Maria
Martti

Jatkosota päättyi 4.9.1944. Nyt evakkoon piti lähteä lopullisesti. Anna ja Taneli Tuunaisen ja heidän lastensa tie vei seuraaville paikkakunnille:

Karijoelle menivät Johannes ja Helmi sekä Matti ja Linda.

Laukaaseen lähtivät Tuomas ja Tyyne.

Pirttikylään ruotsinkieliselle Pohjanmaalle siirtyi suurin joukko:

Taneli-ukko ja Anna-mummo
Helena
Maria
Simo
Martti
Paavo ja Sirkka
Iida ja Juho Hirvonen

Taneli-ukko on haudattu Pirttikylään

1945 Kauhajoelle siirtyivät  Johannes ja Helmi

1945 Isoonkyröön muuttivat Matti ja Linda.

1946 Kurikkaan siirtyivät.  Paavo ja Sirkka

1946 Paavolaan muuttivat (Taneli-ukon kuoltua 1945, ks. kuolinilmoitus)

Anna-mummo
Helena
Maria
Simo
Martti

Maria avioitui Juho Teräväisen kanssa Paavolassa 1953, jonka jälkeen he muuttivat Kemiin. Juhon kuoltua 1956 Maria muutti Toijalaan 1958.

Myös Martti avioitui Paavolassa, Toini Orpanan kanssa 1946

Anna-mummo ja Helena on haudattu Paavolaan.

1947 Paavolaan muuttivat Tuomas ja Tyyne.

1951 Paavolaan tulivat myös Iida ja Juho Hirvonen.

1954 Kauhajoelle muuttivat Martti ja Toini.

1955 Humppilaan siirtyivät Martti ja Toini

1957 Vampulaan muuttivat Matti ja Linda

1962  Lammille siirtyivät Iida  ja Juho

1966 Lahteen muuttivat Tuomas ja Tyyne

1973 Vampulaan ja sieltä 1974 Humppilaan siirtyi Simo

Tällainen oli Tuunalan tila vuonna 1932

(Lähde: Suomen maatilat, IV osa)

Tilan tunnus: 20022
Kunta: Jaakkima, luovutetulla alueella
Kylä: Metsämikli
Tila: Tuunala
Omistaja: Taneli Tuunainen, Anni o.s. Kosonen

Lisätietoja:

TUUNALA, 6 km Nivan asemalta ja 10 km Lahdenpohjasta. Omistajat v:sta 1890 Taneli Tuunainen ja puolisonsa Anni (o.s. Kosonen). Ollut isännän suvulla useita sukupolvia.

Pinta-ala 125 ha, josta puutarhaa 0,1, peltoa 47, viljeltyä laidunta 3, viljelyskelpoista maata 10, metsämaata 59,9 ja joutomaata 5 ha. Pellot epätasaisia ja laadultaan vaihtelevia. Vapaa viljelys.

V. 1929 oli 4 ha ruista, 0,3 vehnää, 7,5 kauraa, 1 ohraa, 0,02 hernettä, 0,5 perunaa, 0,03 pellavaa, 0,1 juurikasveja, 30,05 heinää ja 3,5 ha kesantoa.

Talouskeskus viljelysten keskellä. Karjasuoja rakennettu betonista; siinä on 10 lehmän navetta, 4 hevosen talli ja sikala. Kaikkiin rakennuksiin tulee painovesi.

Kotieläimiä: 5 hevosta, 18 lehmää, 1 sonni, 5 sikaa, 10 lammasta ja muutamia kanoja. Karja ISK-rotua. Myydään maitoa Alavan Meijeri Oy:lle sekä lihaa ja rehuja.

Sekametsästä myyty metsänhoidollisesti saha- ja polttopuita. Sähkövalo Silvennoisen myllyltä. Omistaja on Metsämiklin osuuskassan jäsen.




Metsämikli ja lähialueet ennen vuotta 1940

Klikkaa kartta auki (huom. tiedosto on iso)



Kartan lähde: Jaakkima-säätiö

Tilusluettelo



Tältä näytti Metsämiklin Tuunalassa

Mustavalkopiirrokset Arvo Tuunaisen tekemiä

Tältä näytti Metsämiklin Tuunalassa kesällä 2006

(Kuvat Aila ja Markku Tuunaiselta)